Västervikin kunta (Västerviks Kommun)
Kunnan maapinta-ala on 1 874,47 neliökilometriä (1.1.2016) ja asukasluku 36 747 henkeä (31.12.2021).
Västervik on Närpiön ystävyyskaupunki.
Vuonna 2007 kunnassa oli 200,15 km² peltoa, joten saman ajankohdan maapinta-alaan vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 10,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen Västervikin kunnan alueella sijaitsi Västervikin kaupunki, 13 maalaiskuntaa ja Gamlebyn epäitsenäinen kauppala (ruots. municipalköping). Vuonna 1918 perustettiin Gamlebyn taajaväkinen yhdyskunta, joka ei ollut rajoiltaan sama kuin epäitsenäinen kauppala. Vuonna 1931 perustettiin alueelle vielä 14. maalaiskunta, Överumin maalaiskunta erottamalla se Gamlebyn, Dalhemin, Loftan, Västra Edin ja Uknan maalaiskunnista.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin yhdeksän "suurkuntaa": Västervikin kaupunkiin tämä uudistus ei vaikuttanut. Gamlebyn epäitsenäinen kauppala ja taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1956. Vuonna 1967 Gladhammarin maalaiskunta liitettiin Västervikin kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa muodostettiin nykyinen Västervikin kunta yhdistämällä Västervikin kaupunki, Gamlebyn, Hallingebergin, Hjortedin, Loftahammarin ja Överumin maalaiskunnat sekä Blackstadin seurakunta Locknevin maalaiskunnasta, Uknan seurakunta Uknadalenin maalaiskunnasta ja Västra Edin seurakunta Tjust-Edin maalaiskunnasta.
* Gamleby (Gamleby, Lofta ja Odensvi)
* Gladhammar (Gladhammar, Törnsfall ja Västrum)
* Hallingeberg (ei muutosta)
* Hjorted (ei muutosta)
Kartta - Västervikin kunta (Västerviks Kommun)
Kartta
Maa (alue) - Ruotsi
Ruotsin lippu |
Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Scania, Volvo, Vattenfall, Ericsson, Ikea, H&M ja Skanska. Nykyisin Ruotsi on vauras hyvinvointivaltio, joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
SEK | Ruotsin kruunu (Swedish krona) | kr | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
SE | Pohjoissaame (Northern Sami) |
SV | Ruotsin kieli (Swedish language) |
FI | Suomen kieli (Finnish language) |